keskiviikko 1. elokuuta 2007

Jälkimaininkeja

Kiitokset kaikille reissussa mukana olleille. Kuvia valuu tänne blogiin päivien kohdille pikkuhiljaa ja tekstejä päivitetään vielä parempaan suuntaan. Kiitokset myös Veeralle, joka kirjoitti talteen Novan haastattelut ja julkaisi viestejä nettiin muiden ollessa Jetirajan takana..

tiistai 10. heinäkuuta 2007

Delhissa taas

No niin.. Nyt on retkikunta palannut turvallisesti Delhiin. Aamulla lennettiin Lehista Jetilla tanne. Pilvista on onneksi silla muuten lammot olisivat tuskaisen korkealla. Nytkin on reilut 30 astetta koko ajan.

Trekki on nyt sitten ohi ja kaikille jai varmasti hyva mieli siita. Maisemat olivat parhaimmillaan huikeita ja huonoimmillaankin ennennakemattomia. Saat olivat hyvin vaihtelevia. Aurinkoisella oli yli 30 astetta lamminta kun taas yolla saattoi olla pakkasta. Kylmalla saattoi sataa lunta ja lampimalla vetta. Korkeus oli jo ennalta tiedostettu vaikeuttavaksi tekijaksi ja yleisimpia vaivoja olivat paansarky ja mahavaivat. Myos hygienia ja ruokatottumukset antoivat oman lisansa mahavaivoihin. Lahes kaikki saivat retken aikana joitain oireita korkeudesta. Akklimatisoituminen sujui kuitenkin hyvin ja esimerkiksi ennen huiputusta olimme kaksi paivaa 5 kilometrissa ja olimme jo aiemminkin kayneet ko. korkeudessa useita kertoja.

Vuori saatiin siis myos valloitettua vaikka luonto pisti vahan hanttiin.. Kiipeaminen reilussa 6 kilometrissa on erittain raskasta seka fyysisesti, etta henkisesti kun joka kolmannen askeleen jalkeen joutuu vetamaan syvaan henkea :) Huipulle (6123 m) ehtivat muutamaksi sekunniksi ennen myrskyn puhkeamista Johanna, Jussi T., Petteri ja Joonas. Alle vartin matkan paassa (40-60 m alempana, parilla edellisella huipulla) olivatkin sitten lahes kaikki loput. Nopeasti lahestyneet pilvet peittiat koko huipun ja lumisateen peittama nakyvyys putosi niin alas, etta Tribuwan (opas) keskeytti huiputuksen ja vuorelta poistuttiin valittomasti ennen, kuin tilanne muuttui vaarallisemmaksi. Oli oppaan mukaan ensimmainen kerta, kun B.C.:llakin satoi lunta kesaaikaan. Eli ilmaston lampeneminen taitaa nakya tuossakin......

Sankan lumisateen vuoksi huipulta ei ole juuri kuvamateriaalia tarjolla, mutta vahan alempaa oli tarjolla todella huimia nakymia, joita jossain vaiheessa lisaillaan tanne, kunhan kamerat saadaan Suomeen, purettua ja kuvat editoitua.

Nyt menen takaisin ilmastoituun hotellihuoneeseen suihkuun ja sitten retkikunta menee syomaan. Huomenna lahtee illalla lento Suomeen ja Torstai-aamulla pitaisi koneen olla helsingissa. Ellei tallakin kertaa jouduta odottamaan Finskin bensamittarin korjausta seitsemaa tuntia, kuten menomatkalla...

Delhi out.

maanantai 9. heinäkuuta 2007

Lehissä taas

Palattin aamulla takaisin Lehiin. Reilu kilometri vaellusta alas Stokin kylään, josta ajettiin jeepeillä Lehiin. Perillä käytiin turisteeraamassa ja illalla paikallisella partioleirillä. Nuppi teki tupa, kaappi ja siisteystarkastuksen leirin telttoihin ja sitten paikalle saapui vielä paikallinen kuvernööri aseistetuin henkivartijoin. Olimme kunniavieraina iltanuotiolla, jossa meille esitettiin erilaisia tansseja ja lauluja.

http://picasaweb.google.com/lauri.siivonen/Ladakh/photo#5093796399939147858

Illalla nukkumaan ja aamulla aikaisin Delhiin.

sunnuntai 8. heinäkuuta 2007

Huiputus


Aamuyöllä 01:50 oli lähtö lamppujen ja kuun valossa kohti huippua. Ensin kiivettiin jo tuttua reittiä jäätikän reunalle. Sitten varusteet kiinni ja lumelle mars. Nousu sujui suht mukavasti muutama sata metriä kunnes alkoi korkeus painamaan. Muutama askel ja lepo. Muutama askel ja lepo. Sitä toistetaan sitten pari sataa metriä ja löytää itsensä korkealta. Huipulla piti kiivetäkkin jonkun verran ja maisemat olivat mahtavat kunnes säiden haltija alkoi kiusaamaan. Ensin kaukana ollut pilvi tulikin lähemmäs ja juuri kun ensimmäiset olivat huipun korkeimmalla kohdalla (reilut 6100 metriä) ja muut 30-60 m alempana, niin alkoi satamaan lunta urakalla. Kuvia huipulta oli turha ottaa ja alaskin alkoi olla kiire kun jäljet hävisivät. Liian helppoa se vuorikiipeily oliskin jos ei säät olisi niin oikukkaat. Onneksi meidän ryhmän varusteet olivat kunnolliset ja alas päästiin kunnialla. Kaikilla nimittäin ei ollut ja silloin oli leikki kaukana.

Alas kiivettiin sankassa sateessa ja matka oli pitkä. Kun päästiin takaisin B.C.:hen, niin voitiin todeta että sielläkin pyryttää. Eli ei muuta kuin nukkumaan ja odottamaan aamua, jolloin lähdetään takaisin alemmas pois lumisateesta ja pakkasesta.

Radio Novan haastattelu #3

(Puhelimessa toimittajan kanssa Johanna)

-Siis Himalayan huipulle päästiin?
*Joo, eli me lähdettiin puol kahdelta aamuyöllä. Noitten otsalamppujen kanssa, ja oli ihan hieno semmonen kiiltomato, kun lähdettiin kohoomaan tonne ylöspäin ja sillon oli vielä suhtkoht pilvetön taivas, mutta sitten alkoi pilviä aika paljon kertymään. Jäätikköosuudella mentiin sitten jo hakuilla ja jääraudoilla. Hitaasti, mutta varmasti edettiin, mutta sitten loppujen lopuksi neljä meistä pääsi vaan ihan huipulle asti. Meille keli teki vähän tepposet, ja alkoi hirvittävä lumimyrsky. Loppuporukka komennettiin lähtemään alas päin noin 6000 metrissä, eli minä ja 3 muuta päästiin sitten sinne huipulle ja jouduttiin sitten kyllä ihan heti lähtemään takaisin, että ei siellä kyllä mitään maisemia nähnyt. Mutta hieno reissu oli.

-Oliko Himalaya sellainen, kuin olitte ajatelleet?
*Noh... Erittäin jylhä. Loppujen lopuksi toi nousu oli ehkä hieman vaativampikin, kun oltiin ajateltu. Ja sitten toi hyvin nopeesti vaihteleva keli tepposet, mutta maisemat oli kyllä aivan upeet ja se auringonnousu sieltä vuorten takaa oli kyllä aika uskomaton, ja mielettömän nopeesti loppujen lopuks sitten tuli valosaa

lauantai 7. heinäkuuta 2007

Toinen lepopäivä

Yö meni pyöriessä. Ohut ilma ei oikein antanut kunnollista lepoa ja uni oli katkonaista. Päivällä lepoa ja kiipeilyvarusteiden tarkastusta. Viriteltiin gatorseja, griffoneita ja hakkuja kuntoon. Viimehetken varustevalintoja mietittiin vielä illalla ja sitten pari tuntia lepoa. Unesta ei juuri voinut puhua.

Radio Nova haastattelu #2

(Puhelimessa toimittajan kanssa Jussi N)
Mikäli ryhmä on pysynyt aikataulussa on huippu - Stok Kangri 6150 metriä korkea, todella lähellä.

-Matkan johtaja Jussi Nummelin; Onko vuori valloitettu?
*Ei ole vallotettu. Tänään vielä vaan ollaan oikeestaan odotettu ja kerätty voimia huomista varten, eli aamuyöstä puoli kahden aikaan lähdetään vuoren rinteelle. Eilen käytiin 400 metriä ylempänä kattomassa jäätikön reunalla, että miltä näyttää.

-Matkan päätarkoitus ei ole ollut tämä vuoren valloitus, vaan se, että pääsee näkemään sitä Himalajan upeaa luontoa ja kyliä ja muuta. Se on varmasti ainutlaatuista nähtävää?
*Joo, kyllä ehdottomasti. Tämä oli alusta asti selvä kaikille, että vaellus ja kulttuurin ja luonnon kokeminen on se ykkösjuttu ja siinä sivussa, tai oikeestaan tässä lopussa, nyt sitten kun on mahdollista, niin koitetaan sitten tämä 6150 metriä korkea Stok Kangri huiputtaa. Se on ikään kuin tällaisena mukavana lisänä hyvälle reissulle.

-Mikä on ollut kaunein näky, mitä olet nähnyt tällä reissulla?
*Kauniita näkyjä on ollut tosi paljon. Oikeestaan jokainen laakso, johon ollaan tultu on ollut hirveen erilainen. Mutta ehkä komein näkymä kaiken kaikkiaan on ollut muutama yöllinen tähtitaivas, koska se on 5000:metrissä melko eri näkönen kuin esimerkiksi kotoisessa Etelä-Suomessa, jossa kaupunkien valot häiritsee. Se on tietysti erilainen muutenkin kun on kirkasta ja paljon tähtiä ja linnunrata näkyy komeasti....

-Kuulostaa todella upealta! Mä voisin kuvitella, että siellä on aika useinkin ollut tippa silmässä ja pala kurkussa kun katselee maailman kauneutta....
*Kyllä näin vois sanoa, että tällä hetkellä kun istutaan teltassa, niin näkymä on Indus-joen laakson yli suoraan itään päin 5-6 -tonnisia hupippuja, osa lumisia, osa ei. Periaatteesa jos näkisi (en saanut vuoren nimeä ylös, toim. huom.) näkisi Tiibetin. Eli on kyllä aika massiivista, ja ihminen tuntee itsensä pieneksi....

-Ihan varmasti! Hei, sovitaanko Jussi Nummelin sillä viisiin, että huomenna soitellaan Radio Novasta teille uudestaan, ja silloin se Stok Kangri ilmeisesti on sitten myöskin huiputettu tän reissun kaupanpäällisiksi.
*Kyllä, näin on, ja lopuksi haluan vielä sanoo sellaiset terveiset kaikille kotijoukoille, että tiimi on taas vihdoin kasassa, eli kaikki sairastapaukset on hoidettu ja koko porukka on täällä lähdössä vuoren valloitukseen, eli kaikki hyvin.

perjantai 6. heinäkuuta 2007

Lepopäivä Stok Kangrin malliin

Aamupäivä levättiin ja odoteltiin paria vaeltajaa, jotka viettivät yön muutama sata metriä alempana. Lepoa base campissa ja iltapäivällä nousu jäätiölle kiipeilyreittiä kartoittamaan. Muutama onnistui kastamaan kenkänsäkin kun jalka humpsahti läpi jäästä alla olleeseen puroon. Osittain tästäkin syystä huiputus tehdään yöllä jolloin jää on jäässä. Niinkuin se ei muutoin olisi jäässä :)

torstai 5. heinäkuuta 2007

B.C.

Jyrkkä nousu Stok La:han. Korkealta näkee kauas. Tosin pitkälle tarvii mennä että tuollaisia maisemia näkee. Alas La:sta tultiin hiekkajuoksua skimbatyyliin. Pehmeä hiekka oli oikein mukavaa tuohon touhuun, joskaan äitille ei kannata moisesta kertoa :) Puolisen tintia sai putsata kengistä, sukista ja muualtakin hiekkaa pois. Tavattiin kolme neljästä La:n jälkeen ja 14 henkeä jatkoi ylös Stok Kangri Base Campiin (4970 m). Todella pitkä päivä ja happikin aika vähissä.

keskiviikko 4. heinäkuuta 2007

Ganda La

Aamulla lähdettiin ylittämään Ganda La:ta. Rankka nousu vaatii rankan laskun ja taas nousun.. Päivä oli todella rankka ja perille Rumbakiin oli mukava päästä. Ensinäkymä Stok Kangriin oli komea.

tiistai 3. heinäkuuta 2007

Tiistai

Kertynyt nousua vajaa kilometri. Vaeltajat ovat kohdanneet jonkin verran polvi- ja vatsavaivoja matkan varrella. 4 henkeä lähti lepäämään ja parantelemaan Lehiin ja 11 jatkaa. Muut yrittävät päästä muutaman päivän päästä muiden mukaan.

maanantai 2. heinäkuuta 2007

Zanskarin yli

Aamulla ylitimme Zanskarin kaapelissa roikkuvalla puukorilla. Hesu leikki lautturia ja auttoi paikallisia naisia kiskomisurakassa kun lähes 20 henkeä+tavarat tulivat joesta yli. Reilut 20 ponia lastattiin vastarannalla ja vaellettiin Skyu:hun. Matkalla pysähdyttiin ensimmäisessä parachute-kahvilassa nauttimassa teetä. Kevyt, tasainen vaelluspaiva. Ei suurempia nousuja.

sunnuntai 1. heinäkuuta 2007

Sunnuntaikävelyä

Heti aamusta rankka nousu Lanakhista Dundunchen La:n ( 4600m) yli. Taman jälkeen laskua yli kilometrin verran Choillingiin Zanskar joen rannalle. Ruokatäydennystä ja ponien vaihto tuoreisiin.

lauantai 30. kesäkuuta 2007

Radio nova haastattelu #1

(Puhelimessa toimittajan kanssa Johanna)
Monelle meistä kesällä vaellus on yksi tapa viettää kesälomaa. Useimmat kyllä vaeltavat ihan täällä kotimaassa, mutta jotkut lähtevät sitten vähän pidemmälle. Yksi ryhmä vaeltelee tällä hetkellä Himalayalla. He saapuivat 21. päivä kesäkuuta Delhiin ja sieltä jatkoivat sitten 25. päivä matkaansa Lehiin Ladakhin alueen pääkaupunkiin. Nyt meillä on linjojen päässä Johanna Tokola.

-Millainen ryhmä teitä oikein on siellä kasassa?
*Eli meitä on täällä 15 Piikkiön Tammpipartion vaeltajaa ja ikähaarukka on 17-51:een. Eli sekalainen seurakunta ollaan ja kaikki kuitenkin kokeneita veltajia.

-Teillä on paikallinen opas, eikö niin?
*Tällä hetkellä ollaan yhden päivän kävelymatkan päässä esimerkiksi lähimmästä tiestä, mutta meillä on täällä monta ponia kantamassa meidän tavaroita ja ponien ponimiehet myöskin ja sitten on paikallinen vuoristo-opas, joka ohjaa oikeeseen suuntaan. Täällä ei pystyiskään menemään minkään kartan tai muun perusteella, koska täällä ei ole mitään teitä ja sen kummempia, eikä mitään merkittyä...

-Missä te nyt ihan tarkalleen tällä hetkellä olette?
*Me ollaan tällä hetkellä "Dundunzen La" base campissa, eli ollaan yli 4000 metrin korkeudessa ja sadetta pidellään teltassa Himalayalla. Tämä on Ladakhin alue, eli Intian puolta Himalajasta.

-Kuinka pitkä tämä teidän vaelluksenne on kaiken kaikkiaan?
*No, me ollaan reissussa 3 viikkoa, ensin oltiin Delhissä muutama päivä, ja sitten lennettiin tonne Lehiin, joka on tän Ladakhin alueen pääkaupunki. Mutta meidän itse vaellus kestää nyt 12 päivää. Me ollaan nyt tultu 4 päivää huomenna päästään "Chillingiin" Joka on ainoa tämmönen välipaikka meille, jossa on tie. Se on semmoinen paikka, johon monet retkikunnat lopettaa ehkäkin matkansa, mutta me jatketaan vielä Stok Kangrille, joka on sitten tämmönen suurempi huippu.

-Johanna, mikä on yllättänyt tolla matkalla tähän mennessä?
*Ehkä nää olosuhteet, että tässä vois koota meist semmoset kootut sairaskertomukset, että kokoajan jollakin on jotain. Ollaan ihan hyvissä voimissa, että kotijoukoille tiedoksi... Mutta alkaa kuulostaa vähän semmoselta eläkeläisten jutuilta nää meijän jutut, kun vertaillaan, että kenellä on mitäkin ja lääkkeet menee hyvin kaupaksi. Kyllä täällä pärjäillään. Maisemat on tosi upeet.

-Hienoa, ei muuta ku oikeen turvallista matkaa teille!
*Kiitos, ja oikein paljon terveisiä meidän äideille ja muille kotijoukoille...

Vaellusta vuorilla

Kevyempi vaelluspaiva. Kuljimme laskien joen rantaa. Lopuksi parin sadan metrin nousu ennen yöpymistä. Ylitimme Lanakh Lan. Kaikille alkoi tulla tutuksi päivärutiinit. Nousua ja laskua vuorotellen. Liika vauhti kostautuu nopeasti ja liian vähäinen nesteen nauttiminen aiheuttaa päänsärkyä. 4 litraa kun juo päivässä, niin pysyy kroppa kunnossa.

perjantai 29. kesäkuuta 2007

Kuuseen kurottaa ja katajaan kapsahtaa

Toinen vaelluspäivä oli varsin rankka. Ylitettiin Konzke La ( sola ) 4912m. Eli käytiin jo vähän Mt Blancia korkeammalla. Lähes kaikilla korkeusoireita, huonovointisuutta ja päänsarkya. Aiemmin tulleille nousu vaikutti olevan muita helpompi paremman aklimatisoitumisen takia. Sää oli sateinen ja tuulinen varsinkin korkealla. Pitkän päivän päätteeksi teltat pystyyn ja lepoa. Hyvä fiilis, kunto kohtalainen ja mahtavat maisemat.

torstai 28. kesäkuuta 2007

Ensimmäinen vaelluspäivä

Ensimmäisenä päivänä noustiin vihreää laaksoa pitkin Wanlasta Itinjuun (3850m). Ensimmäinen osuus oli totuttelua tuleviin maastoihin ja pinnanmuotoihin.

keskiviikko 27. kesäkuuta 2007

Raftingia

Lähdettiin raftaamaan kumiveneillä Zanskar-jokea alas ja liityttiin Indukseen. Pari koskea ja aurinkoa matkalla. Aurinkorasvat olivat kovassa käytössä, mutta vesi onneksi viilensi ja matkalla vallinnut pienimuotoinen vesisota jopa jäähdyttin osaa melojista. Iltapaiva kului kuumassa Jeepissä pienilla ja hankalilla vuoristoteilla matkalla Wanlaan (3180 m).

http://picasaweb.google.com/lauri.siivonen/Ladakh/photo#5093796395644180498

tiistai 26. kesäkuuta 2007

Akklimatisoitumista

Kaikki perilla Lehissa. Viimeisena saapunut osa porukasta lepailee ja totuttelee korkeuteen (Akklimatisoituu), muut kavivat buddhalaisten paikallisilla Hemis festareilla.

maanantai 25. kesäkuuta 2007

Lento myöhässä..

Porukan viimeisen osan lähtö Helsigistä viivästyi koneen hajoamisen vuoksi 7 tuntia. MD-11 bensatankki piti vaihtaa ja päästiin siihen surulliseen 22% joukkoon jotka ovat MD-11 kaukolennolla tänä vuonna myöhäöstelleet. Perille päästiin ja alunperin kuuden tunnin vaihto olikin muuttunut 50 minuutin vaihdoksi. Terminaalin vaihto sujui lennokkaasti paikallisella taksilla. Ei tule enää kyllä koskaan mieleen sanoa paikalliselle kuskille että "ajappa nopiasti".. Sen verran oli matalalentoa ilman jarruja. Töötti sentään toimi. :) Missattiin sitten Jetin lento Lehiin, mutta olivat suopeita ja päästivät ilman lisämaksua seuraavalle lennolle joka lähtikin jo tunnin päästä. Tuntiakaan ei tarvinnut nukkua..

sunnuntai 24. kesäkuuta 2007

Viimeisiä viedään

Ensimmäinen ryhmä on jo matkakohteessamme Lehin kaupungissa. Toinen ryhmä saapuu perille maanantaiaamulla ja kolmas lähtee Helsingistä maanantaina 14:15. Perille on tarkoitus päästä joskus tiistaiaamuna paikallista aikaa. Aika-eroa on +3,5h.

Ensimmäiset uutiset Lehistä kantautuivat tänään puhelimen välityksellä. Ei tosin matkapuhelimen, sillä GSM ei tunnu tuolla toimivan laisinkaan. Lehissä olevat ryhmän jäsenet ovat menossa paikallisille Hemish-festivaaleille maanantaina ja tiistaina, kun loput harrastavat akklimatisoitumista 3,5 km korkeudessa. Ensimmäinen testijoukko on kokenut pientä päänsärkyä, joka lienee siis edessä lopullekin joukolle.

Tälle blogille yritetään saada viestiä reissun etenemisestä mahdollisuuksien mukaan. Joko on-line tai pienellä viiveellä. Mutta nyt kirjoittaja painuu testaamaan yöunia uuteen lineriin ja herää toivottavasti virkeänä aamun koitoksiin. Olettaen että saa unta laisinkaan :)

keskiviikko 20. kesäkuuta 2007

PTP @ Radio Nova

Reissumme edistymistä voi seurata Radio Novasta seuraavina aikoina:

30.6 n.14.20 Suomen aikaa
7.7 n.14.20 suomen aikaa
Ja mikäli tuolloin ei vielä olla huiputettu Stokkia, niin 8.7 n.14.20 suomen aikaan

Toimittajina toimivat Sanna Kiiski ja Tiina Uusiniitty.

Tässä on tietysti vielä korostettava sitä että varsinainen huiputus ei ole missään nimessä reissumme päätavoite! Olosuhteet, huiputtajien kunto ja muut seikat otetaan tarkoin huomioon ja idiootteina Suomalaisturisteina sinne ei lähdetä luontoa uhmaamaan. Radion välityksellä kuulijat saavat kuulla fiiliksiä, reissun edistymistä ja tunnelmia paikan päältä. Maa, kulttuuri ja seutu ovat täysin erilaisia, kuin mihin Suomessa on totuttu. Nähtävää, koettavaa ja elettävää on siis paljon edessä!

tiistai 12. kesäkuuta 2007

I see Yeti people

Saas nähä mitä me tulta Intiasta löydetään..


IS 12.6.07:
Intian viranomaiset alkavat selvittää, lymyääkö Koillis-Intian syrjäseudulla lumimiehiä. Erään kylän asukkaat ilmoittavat havainneensa "karvaisia jättiläisiä" yhä useammin.Kylän väki on antanut oletetuille lumimiehille nimen Mande Burung, mikä merkitsee viidakkomiestä.Olentoja väitetään nähdyn Garon kukkuloilla Meghalayan osavaltiossa. Paikka sijaitsee lähellä Intian, Bangladeshin ja Bhutanin rajalinjaa.- Ryhmä asiantuntijoita tulee selvittämään, onko kyläläisten väitteissä perää, vahvisti virkavallan edustaja Samphat Kumar.Seudulta löytyneitä karvatuppoja on jo lähetetty dna-testeihin.

maanantai 11. kesäkuuta 2007

Lämpöä tuntuu piisaavan

Delhissä mitattu 44,9 astetta ja pohjoisosissakin ollut kuumaa, eli voipi tulla hiki.. Onneksi lämmöt ovat ilmeisesti edes vähän putoamassa.

Lähtöön puolitoista viikkoa. Viimeisimpiä varustehankintoja on nyt tehty ja toivottavasti kaikki alkaa olemaan kasassa.

perjantai 8. kesäkuuta 2007

Fiilistelyä part II

Yksi ex-työkaveri oli tuossa vähän reissaillut ja laitan nyt heidänkin retkikuntansa sivut tähän niin voi käydä kurkkaamassa vähän Andien valloitusta..

http://www.climbingfinn.fi/

torstai 7. kesäkuuta 2007

Fiilistelyä

Baruntsen valloitus vuodelta 94.. Minkälaista olisi nousta reilulle seiskatonniselle.. Osa asioista koskee myös meidän retkeä ja muutenkin tuo on hauskaa luettavaa..

http://www.kolumbus.fi/trekkari/Rapo02g.pdf



Tuolla juttua suomalaisista maailmalla.. Taidetaan olla Veikan kanssa samoihin aikoihin Himalajalla.. :)

http://www.kolumbus.fi/trekkari/

Linkkejä

Tuossa muutama linkki matkakohteesta..

Ladakh ja sen pääkaupunki Leh:

http://en.wikipedia.org/wiki/Ladakh
http://en.wikipedia.org/wiki/Leh


Stok Kangri:

http://www.peakware.com/peaks.html?pk=810
http://en.wikipedia.org/wiki/Stok_kangri

keskiviikko 6. kesäkuuta 2007

Varustehankintoja

Ryhmä kokoontui viikonloppuna viimeisen kerran ennen matkaa Kavalton tilalle Piikkiöön. Lähtöön on enää muutama viikko ja viimeisillä varustehankinnoilla alkaa olemaan hoppu.

Tavaralista alkaa olemaan kilometrin mittainen. Mahtaakohan kaikki mahtua rinkkaan? :) Tartisko ottaa vielä yhdet kalsarit? Entä sukat.. Tarttisko noita, entä näitä.. Jesseä, rautalankaa, laastareita, gorea, windstopperia, untuvaa, sauvaa, rahaa, vaseliinia, rakkolaastareita.. lista on loputon..

Melkein jo toivoisi että oltaisiin perillä Intiassa niin olisi myöhäistä pohtia ;)

perjantai 18. toukokuuta 2007

Koevaellus


Ryhmä suoritti lähes täydellä kokoonpanolla koevaelluksen Teijoon 16.-17.5. Reissulla puhuttiin tulevasta vaelluksesta, varusteista, jörjestelyistä ja muusta.

keskiviikko 21. maaliskuuta 2007

Lisää tikettejä

Jet Airwaysin liput varattiin Delhistä Lehiin. Hintaa saman verran kuin Hesasta Delhiin...

maanantai 12. maaliskuuta 2007

Piikkiä suoneen

Ryhmä ottaa rokotuksia omaan tahtiin. Myös viisumianomuksia aletaan täytellä pikkuhiljaa. Hepatiitti A+B, Jäykkäkouristus, Polio, Japanin aivohalvaus, lavantauti, kolera, malaria.. Mitä kukin nyt tykkää ottaa.

Reittisuunnitelma on myös jo aika hyvällä mallilla.


Leh 1 Akklimatisointia, Turisteeraus
Leh 2 Akklimat. Rafting? Turisteeraus. Mahd. ajo Lamayuruun jo.
Trek 1 Wanla - Hinju
Trek 2 Hinju - Sumda Doksa
Trek 3 Sumda Doksa - Dungdungcha la base
Trek 4 Dungdungcha la base - Chilling
Trek 5 Chilling - Shingo
Trek 6 Shingo - Rumbak
Trek 7 Rumbak - Mancarmo
Trek 8 Mancarmo - Base Camp
Trek 9 Base Camp - Advanced Base Camp TAI summit attempt!!
Trek 10 Summit - Base Camp
Trek 11 Base Camp -Stok - Leh. Paluu jeepillä ja hotelliyö.
Delhi 1 Aamulento Delhiin. Shoppailua
Delhi 2 Toinen päivä Delhissä. Lähtö yöllä 01:00
Lento Paluu kotiin 06:00

sunnuntai 25. helmikuuta 2007

Lentoliput

Lentoliput buukattiin yöllä koko ryhmälle. Finnairin tarjouksesta saatiin menopaluut ~300 eurolla. Ei paha.

torstai 22. helmikuuta 2007

Tiimi ja aikataulu

Aikataulu painaa päälle ja lentoliput täytyy buukata jotta ne saataisiin mahdollisimman halvalla. Tiimiksi muodostui seuraava (Ekana itse pääjehu, muut random-järjestyksessä):

Jussi "Nuppi" Nummelin
Kaisa Alapartanen
Johanna Tokola
Jussi Tokola
Heikki "Hesu" Nummelin
Petteri Teppala
Lauri Siivonen
Petri Kairinen
Juhani Ojala
Susanna Pietarinen
Jorma Hellsten
Henna Hellsten
Matias Hellsten
Matias Silmunen
Joonas Vainio

Matka alkaa siirtymisellä Delhiin ja Lehiin. Ensimmäinen osa lähtee ennen Juhannusta ja loput heti Juhannuksen jälkeen. Ryhmän on tarkoitus olla koolla Lehissä Tiistaina 26.6.