lauantai 30. kesäkuuta 2007

Radio nova haastattelu #1

(Puhelimessa toimittajan kanssa Johanna)
Monelle meistä kesällä vaellus on yksi tapa viettää kesälomaa. Useimmat kyllä vaeltavat ihan täällä kotimaassa, mutta jotkut lähtevät sitten vähän pidemmälle. Yksi ryhmä vaeltelee tällä hetkellä Himalayalla. He saapuivat 21. päivä kesäkuuta Delhiin ja sieltä jatkoivat sitten 25. päivä matkaansa Lehiin Ladakhin alueen pääkaupunkiin. Nyt meillä on linjojen päässä Johanna Tokola.

-Millainen ryhmä teitä oikein on siellä kasassa?
*Eli meitä on täällä 15 Piikkiön Tammpipartion vaeltajaa ja ikähaarukka on 17-51:een. Eli sekalainen seurakunta ollaan ja kaikki kuitenkin kokeneita veltajia.

-Teillä on paikallinen opas, eikö niin?
*Tällä hetkellä ollaan yhden päivän kävelymatkan päässä esimerkiksi lähimmästä tiestä, mutta meillä on täällä monta ponia kantamassa meidän tavaroita ja ponien ponimiehet myöskin ja sitten on paikallinen vuoristo-opas, joka ohjaa oikeeseen suuntaan. Täällä ei pystyiskään menemään minkään kartan tai muun perusteella, koska täällä ei ole mitään teitä ja sen kummempia, eikä mitään merkittyä...

-Missä te nyt ihan tarkalleen tällä hetkellä olette?
*Me ollaan tällä hetkellä "Dundunzen La" base campissa, eli ollaan yli 4000 metrin korkeudessa ja sadetta pidellään teltassa Himalayalla. Tämä on Ladakhin alue, eli Intian puolta Himalajasta.

-Kuinka pitkä tämä teidän vaelluksenne on kaiken kaikkiaan?
*No, me ollaan reissussa 3 viikkoa, ensin oltiin Delhissä muutama päivä, ja sitten lennettiin tonne Lehiin, joka on tän Ladakhin alueen pääkaupunki. Mutta meidän itse vaellus kestää nyt 12 päivää. Me ollaan nyt tultu 4 päivää huomenna päästään "Chillingiin" Joka on ainoa tämmönen välipaikka meille, jossa on tie. Se on semmoinen paikka, johon monet retkikunnat lopettaa ehkäkin matkansa, mutta me jatketaan vielä Stok Kangrille, joka on sitten tämmönen suurempi huippu.

-Johanna, mikä on yllättänyt tolla matkalla tähän mennessä?
*Ehkä nää olosuhteet, että tässä vois koota meist semmoset kootut sairaskertomukset, että kokoajan jollakin on jotain. Ollaan ihan hyvissä voimissa, että kotijoukoille tiedoksi... Mutta alkaa kuulostaa vähän semmoselta eläkeläisten jutuilta nää meijän jutut, kun vertaillaan, että kenellä on mitäkin ja lääkkeet menee hyvin kaupaksi. Kyllä täällä pärjäillään. Maisemat on tosi upeet.

-Hienoa, ei muuta ku oikeen turvallista matkaa teille!
*Kiitos, ja oikein paljon terveisiä meidän äideille ja muille kotijoukoille...

Ei kommentteja: